Suurimmaksi osaksi näen värejä ja muotoja. Katseeni kiinnittyy erilaisiin yksityiskohtiin ja toisaalta taas suurempiin kokonaisuuksiin. Mieleni hakee ympäriltä jatkuvasti kauneutta. Gozon kaduilla kauneuden tuoma hyvänolon tunne yllätti mut joka päivä. Jopa kotikatu näytti joka kerta erilaiselta. Toisena päivänä huomio kiinnittyi katulaattoihin, toisena kukkiin, sitten ovennuppeihin, ikkunoihin, kaiteisiin ja oviin. Joskus piti ihan hengittää syvään, kun tuntui niin hyvältä nähdä kaikki se. Joka näkee ympäristönsä eri tavoin tämä kuulostaa ehkä hullulta, mutta se joka näkee saman kuin minä ymmärtää täysin sen onnen tunteen. Tunteen, missä kauneus parantaa.

Pitkän viikon jälkeen, Gozon oviterapiaa.

​ps. Kävin viime viikolla silmälääkärissä. Kummassakin silmässä on -2,5 hajataittoa. Voi olla, että tämä puolisokeus on vaikuttanut siihen miten koen maailman ympärilläni. Vähän pelottaa, miltä maailma näyttää linssien läpi?

​Liisa